Mulla oli aamulla punnitus, jossa paino oli noussut.
Intensiivi jakson jälkeen mun paino on jumittanut aika samoissa lukemissa, niinkuin myös vielä kaksi viikkoa sitten..
Noin kaks viikkoa sitten mä aloin lisätä ruokamääriäni yltämättä vielä edes rav.suunnitelman määriin. Noin viikko sen jälkeen luontteeni "kaikki mulle heti" pääsi valloilleen ja hyppäsin minimiin 3000 kcal minnie maudin mukaan.. Tästä suoriuduin ne kaks päivää ennenkuin "psyyke" romahti, josta aiemmalla videolla kerroinkin..
Siinä välissä oli myös lepo päivä, jolloin menin vain kolmella syömisellä kasatakseni itseni.. Tän jälkeen oon kuitenkin saanut kasattuu itteni ja päädyin välimuotoon 4 ateriaa minimissä per päivä, mutta ns. "minniemaudin"metodilla eli ei voi syödä liikaa... (ja tuskimpa ne on niihin minimeihin vielä yltänyt)
No tänään puntariin siis kilahti 51kg.. Joka oli mulle tosi iso tzokki, tiesin kyllä että painoa olisi varmasti tullut ja pitääkin, mutta lukeman nähtyä, ahdistus nousi pintaan.. Aloin itkemään ja jankkasin hysteerisenä etten oo vallmis vielä näin isoon muutokseen, että mun psyyke ei kestä tämmöstä harppausta, että mun täytyy laihduttaa se pois ja nostan pienemmällä tahdilla sen takaisin..
Tiedän kyllä että koko tuo ajatus on sairauden ääntä, mutta sen takia tää päivä tulee olemaan psyykkeen kanssa helvetin moista taistelua jokaisella aterialla..
Take away sushia
&
Itsetehtyjä, kaverin kanssa..
(en siis yhtään rakasta sushia..)
Kookospallo rakkaus,
tehtiin nää samana päivänä kuin ne sushitkin
Aamu puuroon määrää en oo vielä saanut isonnettuu,
mutta oon senkin edestä lisänny siemeniä ja pähkinöitä..
Mannapuuroo ja avocado salaatin seassa,
tuomas lisä energiaa ateriaan
Tää oli vaikee aamu ja oikeastaan edellinen iltakin oli jo aika vaikee,
mutta vertaistuella sain taisteltuu sen neljännen aterian eli iltapalan
Ja tässä se mun vääristyneille silmille jäätävä muutos (kahdelta viikolta).. Järjellä kyllä tiädän että omaan biologiseen painoon on vielä matkaa, mutta itse nään kuvassa normaalipainossa olevan.. vaikka ne faktat tiedän..
Tsempit kaikille uuteen viikkoon <3
Tosi mahtavaa että olet saanut painoa hiukan nostettua. Vielä on paaaaaljon matkaa ja toivottavasti et nyt luovuta vaan jatkat taistelua! Elämä ilman syömishäiriötä on oikeasti miljoona kertaa parempaa!!
VastaaPoistaTsemppiä <3
En mä luovuta, vaikka onkin näitä vaikeita päiviä.. Pienin askelin (: kiitos tzempeistä <3
PoistaVoi miten hyvin mä muistan tuon saman paniikin! Mutta miksi sortua siihen samaan toimimattomaan keinoon ja yrittää laihduttaa taas, koska sä joudut tekemään sen työn kuitenkin uudestaan?
VastaaPoistaPaino nousee alussa vauhdilla suurimmaksi osaksi turvotuksen ja ruoan painon takia, ja paino nousee sitä tehokkaammin mitä vähemmän sä syöt tässä vaiheessa. Olen selittänyt sulle siitä triagesta, ja kyse on edelleen siitä triagesta ja tulet vain päätymään siihen tilaan, jossa ylläpitääksesi oman normaalipainon joudut rajoittamaan ruokaa ja syömään siinäkin vaiheessa alle 2000 kcal, koska sun aineenvaihdunta ei ole koskaan päässyt toipumaan.
Sanot, että psyykke ei kestä mutta se on valetta. Se on sh, joka siellä vinkuu, et sinä, ja se vinkuu kaikkein eniten alussa. Pelot ja ahdistukset ja pakkomielteet on sulla nyt niin voimakkaina aliravitsemuksesta johtueh, ja kun aliravitsemus helpottaa niin mielialakin alkaa olla parempi.
Tuohon sun aimepaan videoon liittyen tuli mieleen sellainen, että ne minimit saa oikeasti täyteen tosi helposti kun heität mäkeen ne kaikki kevyet ja rasvattomat tuotteet ja lisäät ruokaan öljyä ja otat käyttöön esim. maapähkinävoita ja Nutellaa tmv. Laukkuun aina pakkaa syötävää (pähkinöitä, suklaapatukoita, karkkia, kuivattuja hedelmiä) niin ei heikotus yllätä.
Anna Liisa itsellesi mahdollisuus! Kaksi päivää on vain kaksi päivää ja nyt sä säikähdit sitä ahdistusta, joka on täysin normaalia ja odotettavissa. Nyt tiedät että se on siellä, etkä sä voi välttää kohtaamasta epämiellyttäviä olotiloja, vaan sun on aina mentävä päin ja kohdattava se. Tällä tavalla ne pelot ja ahdistukset alkavat kutistua ja menettävät merkityksensä.
Mikä on oikeasti pahinta mitä voi tapahtua? Paino nousee normaaliksi, sä toivut, keho vahvistuu. Eikö se ole aikalailla se pointti? Koska fakta on se, ettet sä voi elää näin ikuisesti. Sulla on vain tämä yksi ainoa elämä ja keho, ja haluatko sä oikeasti, ihan toden teolla haaskata sen sairastamiseen? Vähän epäilen.
Joten anna itsellesi mahdollisuus!
Joo emmä siihen aio palata, vaikeista aamuista tai päivistä huolimatta!Ja oon yrittäny lisätä sitä energiaa aterioihin just avocadolla ja pähkinöillä :) mut joo vois ostaa tota nutellaa kans :)
PoistaNiin lähinnä varmasti tarkotin psyykkeen pettämisellä sitä että ahistus oli jo siinä vaihees niin korkeella ettei enään pystynyt sitä järkee puhuun ja estämään omaa toimintaa.. Niin siinä varmasti kävi et säikähin sitä ahistusta mut se on se vaihe kun sä konkreettisesti myös huomaat että sulla on ongelma tän kanssa koska normaali ihminen ei reagois noin tai menis paniikkiin jos pitää syyä.. Se on just se pointti vaikka se pelottaakin ja kuitenkin oon jo kerran päässyt siihen biologiseen painoon niin tiedän senkin mikä se on.. yhtäkkiä 3000 minimiin oli aika rankkaa kehollisesti en siis toki helppoa odottanut mutta se aiheutti mulle niin pahoja tykytyksiä että ajattelin että ehkä on turvallisempi vähitellen nostaa 3000 ?
Nosta 200-300 kcal joka 2-3 päivän välein, ja kun olet ollut 2000 kcal pari kolme päivää niin sit suoraan 3000 kcal. Sydämen tykyttely on merkki siitä, että kroppa tekee töitä. Myös aineenvaihdunnan käynnistyminen aiheuttaa tiheämpää sykettä, ja ihan terveilläkin ihmisillä syke nousee jos syö enemmän. Eli se on normaalia ja helpottaa kun jatkat syömistä :) Pahinta on se, jos lyhyen hetken syöt 3000 ja sit pudotat taas alle minimien. Tiedän, että se voi olla rankkaa, mutta ahdistuksen hallintaan lue recovery-blogista ahdistuksenhallintakeinoja, ja sit kirjoita niitä lapulle ja teippaa lappuja ympäri asuntoa ja tunge taskuihin. Näin sä saat jatkuvasti muistutuksia niistä ja alat omaksumaan niitä.
Poista