Tänään mulla oli myös punnitus, poliklinikka päivän lisäksi.. Olo oli kuin virtahevolla ja olin varma että oon lihonnut reissun aikana monta kiloa... Totuus on näköjään kuitenkin se että mun arvio omasta isoudesta heittää kyllä todella pahasti sen puntarin faktan kanssa..
Ja se kotiinpaluun tuoma ahdistava "tyhjyydentunne", se onneksi helpotti nukutun yön jälkeen. Mutta tää rauhoittuminen ja se oleminen vaan, on yhä ylitsepääsemättömän vaikeeta. Koko ajan on tarve olla liikkeellä tai mennä jonnekkin.. Yritin tänäänkin rauhottuu ja vaan olla, mutta lähes 10 minuutin päästä mä olin taas menossa.. Toivottaan että tää tässä viikon aikana alkais vähän rauhottumaan ja normalisoitumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti